KUVIA SISUSTUKSESTA

 Kylläpä se taas on tuo aika vierähtänyt siitä kun viimeksi oon tänne mitään päivitellyt. Jotenki on ollu motivaation puutettakin kun meillä ei oo ollu vähään aikaan kunnon konetta millä tehä blogia. Nyt viimein ostettiin uus kone, joten eiköhän sitä ala löytymään taas uutta intoa. 

Makkariin meillä on vihdoin saatu pari taulua seinälle. Molemmat kehyksistä on vanhat. Toiseen vaihdoin vaan kuvan ja toiset pokat maalasin valkoseksi ja sillä sai niihin raikasta uutta ilmettä. Musta nuo kuvat on just passelit makkariin, jotenkin kivan rauhoittavat. 

Olkkariin saatiin myös uusi pöytä vihdoin ja viimein. Kyllähän tuo tilan tuntu on nyt niin eri luokkaa kun aikasemmin. Vanha arkku myytiin uuteen kotiin, toivottavasti siitä nyt pidetään hyvää huolta. Kyllä se vähän pahalle tuntui jättää arkku vanhus mtkahuollon aulaan yksin kun se on meidän perheessä palvellu ihan mun lapsuudesta asti. Nyt sen kuitenkin oli aika lähteä kun ei sille sopivaa käyttöä ja paikkaa lähipiiristäkään löytynyt.

5 VUOTTA SITTEN SAMAAN AIKAAN...

Olisikohan sitä taas aikaa päivitellä blogiakin näin syksyn kunniaksi, viime kerrasta onkin aikaa vierähtänyt.

Facebook näytti aikajanallani pari viikkoa sitten kuvan, jossa samoilen viidakossa Keniassa tasan 5 vuotta sitten. Siitä on tosiaankin 5 vuotta aikaa kun lähdin elämäni seikkailulle, opiskelijavaihtoon Keniaan kolmen kuukauden ajaksi. Olen paljon mietiskellyt viime aikoina tuota matkaa. Miten paljon mahtavia elämyksiä tuohon kolmeen kuukauteen sai mahdutettua. 

Mukana oli niin ilon hetkiä kuin myös paljon surullisia tapahtumia. Oikeastaan koko matka oli tunteiden vuoristorataa ääripäästä toiseen. Välillä oli niin tajuton koti-ikävä, että olin valmis ottamaan heti seuraavan lennon takaisin suomeen. Köyhyys ja vakavien sairauksien ja kuoleman näkeminen oli todella rankkaa varsinkin alkuun. Sellaiseen ei ollut suomessa tottunut, ja vaikka tiesi että siellä on asiat monessa suhteessa huonommin, ei sen näkemiseen konkreettisesti ollut osannut varautua millään lailla.

Parempina päivinä mietin että voisin jäädä Keniaan pitemmäksikin aikaa. Suomen arkeen palaaminen tuntui jopa hieman ahdistavalta ja pelottavaltakin ajatukselta, mitä lähemmäs kotiinlähtö kävi. Edessä oli uusi elämän tilanne, ja takaraivossa painoi myös ystävä joka oli menehtynyt vaihdossa oloni aikana Thaimaassa. Toisaalta oli mahtavaa päästä takaisin perheen sekä ystävien luokse. Ja voi kuinka olinkaan ikävöinyt puhdasta ja raitista Suomen ilmaa ja vitivalkoista lunta, sen tajusin vasta lentokoneen laskeutuessa kotimaan kamaralle.

Kirjoitin blogia vaihdon ajalta, mutta harmikseni en enää löytänyt sitä netistä vaikka kokeilin millä hakusanalla etsiä. Olen ollut niin innoissani kuitenkin siitä, että sain kaveriltani Annalta kuvia keniasta, koska oma kamerani ja tietokoneeni varastettiin viimeisellä viikolla ennen kotiinlähtöä. Muutamia kuvia olin ehtinyt onneksi facebookiin laittaa, joten ne olivat siellä säilössä.

Sain ammennettua paljon positiivista ajattelua siitä kuinka onnellisessa asemassa saamme itse olla kun olemme sattuneet Suomeen syntymään. Vaikka Keniassa on paljon kurjuutta ja köyhyyttä, ihmiset siellä olivat tosi pienistä asioista onnellisia ja iloisia. Siinä elämänasenteessa olisi myös meillä paljon opittavaa. Tuntuu vaikealta pukea sanoiksi kaikkea tuona aikana kokemaansa, eikä sitä varmasti kukaan pysty täysin käsittämäänkään ennen kuin itse tuntemalla ja kokemalla.

Matka oli kaikin puolin avartava, ja se on varma että tuota matkaa tulen muistelemaan vielä siinä kuuluisassa kiikkustuolissakin vanhana mummona.

NO NE PIONIT!

Ei vielä...

ei vielä...

eikä vielä....

Vaan NYT!!

Meinasi jo kärsivällisyys loppua noiden pionien suhteen. Ovat olleet monta päivää ihan juuri aukeamaisillaan mutta koska on ollut niin sateista ja kylmää niin eivät oo halunneet puhjeta kukkaan, ei sitten millään. Naapurit meinasi että ne on yleensä kukkinut juhannuksen tienoilla, joten kukinto oli todellakin tänä vuonna myöhässä. Noh, NYT VIHDOIN ne aukeaa. Minä ja mehiläiset saadaan hetken aikaa nauttia upeasta kukkaloistosta <3

VIRKATUT PUPUT

Tämä päivitys on tehnyt tuloaan jo 4 viikkoa, kun rakkaalle kummitytölleni syntyi pari päivää ennen juhannusta pikkusisko. Virkkasin uudelle tulokkaalle valkoisen pupun jonka ohjeen löysin täältä. Isosiskolle päätyi vaaleanpunainen pupu, jonka ohjeen löysin niin ikään netistä. Ohje oli englanninkielinen, joten hetken aikaa piti ohjetta pyöritellä ennen kuin työ lähti rullaamaan ja termit tuli tutuiksi. Koitan saada lähiaikoina ohjeen suomennettuna myös tänne. Pupu oli loppujen lopuksi melko helppo. Jokaisesta yksilostä saa myös helposti omannäköisen pienillä muokkauksilla.

Vauva sai pupun kaverina tervetuliaislahjaksi ihanan sinisen kesämekon (Lindexiltä), jota kylläkään ei vielä tänä kesänä ole kylmien ilmojen vuoksi päässyt käyttämään. Onneksi on vähän kasvunvaraa joten toivotaan että kelit paranee loppukesää kohti!

KESÄN KUKILLA SISUSTAMISTA

Kesällä on ihanaa kun ei tarvi sijoittaa rahaa leikkokukkien ostoon. Sen kun hakee ojan pientareelta koiranputkea, apilaa tai vaikka luonnon orvokkeja niin kaunis kukka-asetelma on valmis. Takiainenkin tekee yllättävän kauniin kukan ennen kuin se muodostaa itse takiaisen :)

PERHEENLISÄYSTÄ

Tämmöinen pieni suloisuus muutti meille asumaan viime lauantaina. Otin kissan tädiltäni joka oli loukuttanut pennut pari viikkoa sitten jostain lautakasan alta pellolta. Kissat oli siis villikissoja joilla oli pesä siellä lautakasan alla. Emo oli pyydystänyt niille mm. kaninpoikasia syötäväksi, joten luultavasti kissat olivat ihan kunnolla villiintyneitä. Kissa on vielä hieman säikky, mutta nauttii kyllä sylittelystä ja kehrää kovasti kun sitä silittelee ja rapsuttelee. Kisu on kuitenkin tosi rohkea, uskaltaa olla ”ihmisten ilmoilla” eikä piiloudu mihinkään pimeimpiin nurkkiin niin kuin joskus villikissat saattavat tehdä kun eivät ole tottuneet ihmisiin ja sisätiloihin.

Meidän vanhalla herralla Keisarilla riittääkin nyt silmällä pidettävää kun pienellä on virtaa niin mahottomasti. Ainakin vielä ovat tulleet hyvin toimeen keskenään ja Keisari on hyväksynyt pikkukissan. Itsekin huomaa että voisi vain monta tuntia seurailla kisujen touhuja ja naureskella pikkuiselle pörrökasalle kun on vielä hiukka kömpelökin.

Uusi tulokas vaikuttaisi olevan tyttö. Huomenna mennään käymään lääkärissä tarkistuttamassa että varmasti kaikki on kunnossa. Päällepäin vaikuttaisi olevan oikein virkeä ja hyvinvoiva pikkuneiti :)

CITYJUHANNUS TAMPEREELLA

Juhannus oli ja meni. Minulla oli kerrankin vapaata, ja koska mitään erikoista ei ollut näköpiirissä päätimme suunnata Tampereelle ystäväni luokse. Cityjuhannuksista on tulossa melkein enemmän sääntö kuin poikkeus minulle, mutta se kelpaa oikein hyvin. Kun on hyvä porukka kasassa, hyvää ruokaa ja riittävästi juomaa, ei ole väliä missä juhannusta vietetään.


Juhannusaattona kävimme yleisessä saunassa saunomassa, sekä uimassa 8 asteisessa järvessä. Ja kyllä, vesi oli ihan pirun kylmää mutta minkäs teet kun kaikki muut niin kyllä minäkin. Nyt voi ylpeänä sanoa että talviturkki on tälle kesälle heitetty. Perjantai-iltana pelasimme mölkkyä sekä kuningaskyykkää eli kubbia. Kubbi oli muuten ihan älyttömän hauska peli isommallakin porukalla. Suosittelen kokeilemaan.


Lauantai eli juhannuspäivä oli sateinen. Säätä uhmaten kävimme pelaamassa frisbeegolfia. Omalta osaltani peli päättyi muutaman korin jälkeen luovutukseen, koska kanssakilpailijat olivat vaarassa oman heittotekniikkani puuttuessa. Nautin enemmän katsojan ja kassin kantajan roolista tässä lajissa. Illan päälle lähdimme vielä Valtteri-festivaaleille. Siellä ehdoton yllättäjä oli Too Many Zooz yhdysvalloista. En ollut aikaisemmin kuullutkaan kyseisestä kokoonpanosta mutta kun bändi alkoi soittaa, se villitsi koko yleisön ihan täysin.

Huomenna suunnataankin sitten jo Raaheen perinteisille Pekanpäiville. 

Mukavaa viikonloppua muillekkin! :)

MIKSI TEHDÄ MUUTA KUN VOI GRILLATA?!

Grillikausi on avattu rytinällä jo pari viikkoa sitten kun kävimme kotiuttamassa Jamie Oliverin grillin Gigantista. On tehty tölkkikanaa, savustettu lohta, grillattu broilerin rintaa, kaiken sorttisia kasviksia sekä myös hedelmiä. Tekastiin grillissä myös yksi viikonloppu hampparit ja voi pojat ku tuliki hyviä! Tässä nyt kuvapläjäystä meidän tähän astisista kokkailuista.

Vinkkinä muuten että jos tykkää saada savunmakua ruokiin, niin kannattaa laittaa grilliin foliovuokaan vastuksen päälle lämpenemään savustuslastuja. Savun maun voimakkuutta voi säätää laittamalla joko yhden pikkuastian savustuspurua, tai useampia jos tykkää voimakkaammasta savunmausta. Yhdellä pikkurasialla ei kovin vahvaa savunmakua tarttunut isoon lohikimpaleeseen, mutta pieni vivahde kylläkin mikä sopi lohelle oikein mainiosti.

ARKEA

Mistä saisin tunteja päiviin lisää? Tai lisää vapaapäiviä viikkoon? Olis niin paljon kaikkea kivaa mitä haluaisin keretä puuhailemaan. Tuntuu vaan että kerta kaikkiaan ei riitä tunnit vuorokaudessa kaikkien ihanien ideoiden toteuttamiseen. Blogin kirjottamiseenki on tullut nyt pitempiä taukoja kun ei ole ehtinyt istua alas kirjoittelemaan. Jos voittaisin lotossa niin nyt ainakin tuntuu että saisin ajan kulumaan kotona varmasti ainakin sen vuoden ellen jopa enemmänkin. Sais rauhassa keskittyä pihalla touhuilemiseen, käsitöiden tekemiseen, blogin kirjoitteluun, valokuvaamiseen, urheilemiseen ja ystävien treffailuun. Olishan sitä vaikka mitä. Mutta arki on arkea, ja niin kauan kun ei lotossa voitto napsahda kohdalle, niin kait se on töitä tehtävä että riittää raha kaiken kivan tekemiseen. Ja toisaalta pitää olla kiitollinen että itsellä on töitä, kaikilla ei tänä päivänä ole asiat yhtä hyvällä tolalla.

Oletteko muuten huomanneet että blogiini voi liittyä myös lukijaksi oikeasta reunasta. Olisi kiva nähdä kuka blogia käy lukemassa. Kommentteja saa myös jättää. :)